keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Tänään opin uusia juttuja historiasta.

Kolmen viikon joululoma oli aivan paikoillaan ja just hyvän pitkä kun ajattelee sitä, etten saanu tehtyä YHTÄÄN MITÄÄN koulujuttuja. Perus. :D

Satumaailma. <3
Lomalla tutustuin hiukan yhteen pieneen sydäntenmurskaajaan, joka valloitti mut täysin rauhallisuudellaan ja ruskeilla silmillään, koti-Suomi, joulu, uusvuosi ja kaikki tärkeet oli just niin kivoja kun ajattelinkin, enkä kahen ekan viikon aikana halunnut lähtee takas tänne ollenkaan. Kolmannen viikon teema oli jo vähän semmonen "No ehkä, no miksei, no äh.", ja tietenkin lähtöviikonloppu oli taas vaikein ikinä. Lykkäsin laukun pakkaamista niin pitkään kun pystyin, check in oli valmis lauantaina ja maanantaiaamuna ajeltiin Ilen kyydillä Pirkkalaan.


Ja tietenki just silloin Suomen talvi näytti parhaita puoliaan ja fiilis oli sellainen, että hitto ku mut revitään täältä väkisin pois. Pöh. Aamuseiskalta Hervannassa oli pakkasta suunnilleen -15 ja puut oli aivan kuurassa ja kaikki oli valkoista. Katkeransuloista, mutta minkäs teet. Talvi. <3


Kentällä törmättiin MJn ja Markuksen (MJn pikkuveli) kanssa Hannaan, joka oli tulossa samalla Ryanairilla meidän kanssa Bremeniin ja olis myös voinu jäädä vielä kotiin. Perus meininki siis. :D Noh, koneessa kaikki vaikutti ihan ookoolta, kunnes siellä kuulutettiin, että Bremenissä lämpötila on +6 astetta ja odotettavissa on kevyttä sadetta. Ja laskeuduttiin pilvien päältä auringonpaisteesta ihan hirveen sumun läpi ainaki yhtä sumuiseen ja harmaseen kaupunkiin. Hanna lähti aikasemmalla junalla Esseniin ja me jäätiin tsekkaan kaupunkia, joka osoittautu ihan hyväks vaihtoehdoks. Käytiin Domissa ja tuulimyllyllä, sekä vähän shoppailtiin (kuvia tulee sit ehkä ku saan niitä MJltä, jos ne on hyviä :P ). 

Lahja Sophielta, eli huulipunan muotoinen tussi,
jolla voi kirjoittaa peiliin. Olin täysin myyty. :)
Illaks päästiin Mülheimiin ja tultiin kaupan kautta kämpille, jonka rappukäytävässä törmäsin muutama sipuli kädessä kulkevaan Robertoon (Italia), joka kertoi että muut Erasmukset valmisteli yhteistä Dinneriä. Haha! :D Tällä kertaa kieltäydyin melko kohteliaasti taas tosi tökkivällä (hitto sentään!) enkulla ja pääsin heittämään kamat mun huoneeseen. Samassa soi ovikello, avasin oven takki vielä päällä ja samassa Sophie hyppäs mun kaulaan ja kerto et sillä oli ikävä. Vooooi. :D Rapussa oli myös Elena (Espanja) ja kerroin et meen Dinnerin sijasta ennemmin nukkumaan koska oon ihan tosi väsyny. Samalla moikkasin Henryä (Nigeria), joka oli menossa jonnekkin, eikä jäänyt siis juttelemaan. Hyvä. :D Puuhailin illan omia juttujani huoneessani ja sit ku olin menossa pesuille, huomasin, että Dinnerhän on siis siinä meidän keittiön edessä ja mut oli jo nähty! Scheisse! :D No, kävin vähän juttelemassa, vaikka en voinut väsymykseltäni keskittyä mihinkään, varsinkaan samaan aikaan enkkua puhuviin ihmisiin. Huoh. Pääsin viimein nukkumaan noin klo 23, mikä johti siihen, etten todellakaan mennyt aamukympiltä metalliluennoille. :D

Toisen eilisen kielikurssin opettaja oli poissa, ni saatiin vaan tehtävät (sivun essee Berliininmuurista...) ens tiistaiks ja sit päästiin shoppailemaan ja odottamaan toista kielikurssia. Tästä jälkimmäiseltä kurssista, josta en tykkää yhtään, on jäljellä enää yks kerta ja tentti, eli ei siitä sen enempää. Tunnin jälkeen sain vaihdettua Mikalle tuliaisiks melkein kaikki Slovakialaiset eurokolikot! Jeii! :) Ja illalla en saanut kebabbia, koska se meidän kantispaikka on remontissa huhtikuun alkuun asti. :( Ei siis enää halpoja kebabbeja mit komplett Salat für beide Prinzessen. :( Byhyyy! :(

Tänään aamulla oltiin 4 tuntia Maukin luennoilla ja saatiin sovittua meille kahden kurssin yhteistentti maaliskuun alun sijasta helmikuun alkuun, eli kuukauden päähän ja vielä enkuks! Jeii! :) Tosin, kysessä on tentti, johon saa tuoda mukanaan kaiken materiaalin paperiversioina mitä jaksaa itse kantaa, eli en tiedä tullaanko pääseen sitä läpi.. No ei haittaa! Yks kurssi on vielä ilmoitettu olevan 1.3., eli sitä pitää vielä koittaa siirtää ja yhden tentin päivää ei tiietä, mut eiköhän täältä helmikuun lopussa, tai ihan viimeistään 1.3. tulla pois! :) Nähään siis pian taas! :)

Ja niin, mikä se historiajuttu oli, minkä opin? No siis tietenkin semmoinen pieni juttu, että Berliinin muuri erotti siis Länsi-Berliinin Itä-Saksasta, eikä se siis ollut jättimäinen kiviseinä sekä Berliinissä, että Länsi- ja Itä-Saksan välillä.. Hooh... Ehkä olisi voinut silloin pienenä kanssa ajatella hetken järjellä, kun näitä juttuja luettiin koulussa... :P Äiti ja iskä, tää on se kohta, kun pitää väkisin olla pikkutytöstään ylpeä! :D

:
Tän päivän suurin ahaa-elämys. :D

Nojuu, huomenna on vapaapäivä, mut aattelin silti ahkeroida hiukan koulujuttuja. Jee! :)
Bis bald! :)

2 kommenttia:

  1. Aaaaw, miltä meidän takapihalla näyttää? :) <3

    Kiva, että pääsitte hyvin takas! Kotiinpaluu on meillä kaikilla edessä, ennemmin kun osaa odottaa...

    VastaaPoista
  2. Joo, takapihakuvat oli tällä hetkellä ainoita lumikuvia mitä mulla oli, täytyy että niitä jostain vielä ni sais vähä lisää.. :P Kuinkahan pitkään menee, et osaan asennoitua taas silleen, et täällä on kivaa... :D Hah! :D Kyllä hetki menee vielä.. :P

    Marika

    VastaaPoista