Rosenmontag, Grugapark, tilin sulkeminen. TJ 5!

Hbf noin klo 9.30.

Hah, oon selkeesti lykännyt kirjoittamista, koska maanantain Karnevalin Rosenmontag oli niin mielettömän iso juttu, etten tiedä miten päin siitä kirjoittaisin ja mitä sanoisin! No ensinnäkin se oli siis vapaapäivä, eli ihmisten oli todellakin mahdollista lähteä juhlimaan jo aikaisin. Onneksi mekin lähdettiin!

Leidit..?

Juna, mikä valkattiin, ei ollut myöhässä ja päästiin jopa istumaan melko lähekkäin. Ilma oli aika harmaa kun päästiin Kölniin, mutta oikea tunnelma alkoi olla jo havaittavissa. Kello oli noin puoli 10, eli monelle juuri oikea aika ottaa muutamat lämmittävät shotit. ;) No, mikäs siinä, jos homman hoitaa tyylillä.

Me - mä ja pikkuinen karnevaalipupu. <3

Etittiin paikkamme karnevaalikansan keskeltä melko alkupäästä paraatin reittiä. Päästiin ihan reitin laidalle ja tuntui, että oltiin vähän liian vanhoja siinä karkkikasseinemme.. Mutta vaan aluksi! Kun musisoijia ja paraativaunuja viimein kulki loppumattomana virtana meidän ohitse toinen toisensa perään heitellen karkkeja ja kukkia, alkoi pikkuhiljaa suomalaiseltakin luonnistua Kamellee! -huuto kädet ylhäällä! :D (Kamellee! = Karkkiaa! ;) Seurattiin paraatia paikoiltamme noin 2-3 tuntia (koko ajan autoja kulki ohitse, eikä loppua näkynyt) ja lähdettiin sit saaliineimme suuntaamaan kohti Duisburgia. Junaan päästiin noin klo 14-15 (ja päästiin taas istumaan), joten loppuiltaan jäi kaikille meille vielä hienosti aikaa opiskeluun. :)

Tiistaina soitin ekan puheluni ikinä saksaks. Oon aika pitkään vihannut soittelua jopa suomeksi, sillä oon aika lähelle maailman huonoin selittämään asioita ja tuntuu, että puhelimessa se on vielä mahdottomampaa. No, meidän talon Hausmaister on kipeänä, joten kukaan ei päivystä meidän alakerrassa sen toimistossa. Kun mentiin alas hakemaan setää tekemään ekaa kämppätarkastusta, ovella olikin lappu, että eräs toinen Herra Hausmaister tuuraa saikun ajan, ja lappuun oli merkattu puhelinnumero, josta kyseisen herran sai kiinni. Eipä siinä. Soitin ja sain miehen tulemaan tsekkaamaan meidän kämpät 10 min kuluttua puhelusta.

Kun mies tuli mun kämpille, eka keskustelu käytiin siitä, että olenko mä todellakin suomalainen (Doch! ;), koska mun nimi on kuulemma tosi saksalainen. Sukunimestäni oon kuullut jo muutamaan kertaan, mut että etunimi myös! Hah. Nojoo, uskon, et se aika nopeeta huomas, ettei saksalaisia sukujuuria löydy. ;) Kämppä oli tarpeeks hyvä, kysyin maalaamisesta, mut se setä sano vaan, et sen näkee sit paremmin vasta kun kamat on kasassa ja se tulee tekemään lopputarkastuksen (ens tiistai). Toivottavasti ei sillon tarvi alkaa enää maalauspuuhiin... Mut jos tarvii ni uskon, et se on vaan toi yks seinä, eli ihan tehtävissä.

Keskiviikkona suljettiin pankkitilit tosi kivuttomasti. Aikaa meni paikanpäällä ehkä 5 minuuttia (kortti pois, rahat käteen ja kaks allekirjotusta), eli jos pankkiasiat täytyy jatkossa hoitaa saksassa, käännyn Deutsche Bank Mülheim an der Ruhrin Manuel Gatzin puoleen. Ihan mielettömän kiva mies, jonka kanssa on todella helppo asioida englanniksi! Illalla mentiin vielä pelailemaan bilistä Mülheimin keskustaan Sebastienin ja MJn kanssa. Noin 2 tuntia maksoi 11 e, puitteet oli hyvät ja olutkin normaalihinnoissa. Paikan omistaja jutteli meille hetken ja tarjosi ilmaiset Finlandiavodkashotit kaikille kun kuuli, että ollaan Suomesta ja huomattiin pullo hyllyssä. Ja soitti vielä viime euroviisujen Suomi-biisin youtubesta ennenku lähettiin pois! :D Helmi! :D

Eilen opiskeltiin ja käytiin illalla Essenissä tsekkaamassa semmoinen tilataideteokseksi valaistu puisto (Grugapark). Sisäänpääsy oli 5 e ja puisto ihan valtava! Kuvaaminen oli aika vaikeeta, mutta jotkut otokset onnistui ihan hyvin. Ite tykkäsin tästä todella, tunnelma oli ihana. :) Puiston jälkeen mentin Essenin Rüttenscheidiin pubiin vielä oluille, jossa viimein päästiin sille maailmanparantaja(spekulointi-)ideointiasteelle, jolla meidän motivaattorikahvit Hervannassa yleensä vietetään. Jos näitä hetkiä ehitään vielä viettää täällä, niin lähtö voi todellakin olla hiukan haikee (mut tuskin silti vaikee ;).

Tänään on uimahallipäivä ja illalla PILEET! JEE! :D Joku meistä Erasmuksista on kerrankin uskaltanut maksaa takuumaksun alakerran kerho(bile)huoneesta ja siksikin jopa mä odotan näitä bileitä! Ei tarvii miettiä koko iltaa, että koska joku ilmestyy nurkan takaa sanomaan, et mitäs hemmettiä te täällä käytävässä huudatte.. ;) Noh, ekaks kuitenkin sinne uimahalliin. :)

Bis bald! :)